Millainen on hyvä sisäilma?

Hyvä sisäilma on puhdasta, sopivan kosteaa ja miellyttävän lämpöistä eli huomaamatonta. Siinä ei ole esimerkiksi haitallisia pienhiukkasia tai kaasuja. Huonoa sisäilmaa ei kuitenkaan voi aina aistein havaita. Huono sisäilma on tutkimusten mukaan yksi suurimmista terveysriskeistä. Sisäympäristöt ovat usein monimutkaisia kokonaisuuksia joiden laatu vaikuttaa sekä rakennuksiin että sen käyttäjiin.

Mitä oireita huono sisäilma aiheuttaa?

Huono sisäilma voi aiheuttaa erilaisia oireita kuten
• allergia
• nenän kuivuminen ja tukkoisuus
• päänsärky
• yskä
• pahoinvointi
• väsymys
• lisääntyneet hengitystieinfektiot
• allergiaoireet

Osa oireista voi olla ohimeneviä, osa saattaa muuttua pitkäaikaissairauksiksi jos huonolle sisäilmalle altistuu kauan.

Mistä tietää että sisäilma on huonoa?

Huono sisäilma on usein tunkkaista, tuntuu kuivalta tai haisee pahalle. Sisäilmassa voi olla esimerkiksi epäpuhtauksia kaasuina ja haitallisia hiukkasia tai liikaa hiilidioksidia jolloin tyypillisesti alkaa väsyttää. Myös mm. vedon tunne tai pölyisyys koetaan sisäilmaa huonontavina tekijöinä. Aina esimerkiksi sisäilman epäpuhtauksia, ei voi kuitenkaan mittaamatta havaita.

Miten sisäilman laatua mitataan?

Sisäilman laatua voidaan mitata ympäri vuorokauden erilaisilla mittalaitteilla. Tällaisia ovat esimerkiksi kosteusmittari, valoisuusmittari, lämpötila-anturi tai laajemman datan tuottava sisäilmamittain kuten Loop One. Jatkuvan mittauksen lisäksi on tärkeää kerätä käyttäjäkokemuksia (esimerkiksi sisäilmakysely), jotta ihmisten subjektiivisia kokemuksia saadaan tietoon ja voidaan tehdä päätelmiä jatkotutkimusten tarpeellisuudesta.

Millaisia epäpuhtauksia sisäilmassa voi olla?

Sisäilmassa voi olla monenlaisia terveydelle haitallisia epäpuhtauksia. Pääasialliset sisäilmaa heikentävät tekijät jaotellaan: fysikaalisiin, kaasumaisiin ja hiukkasmaisiin. 

Pienhiukkaset ja hengitettävät hiukkaset
Esimerkiksi ulkoa sisätiloihin kulkeutuvat raskasmetallit ovat pienhiukkasia. Suurin osa asuntojen hiukkasista onkin juuri ulkoilmasta sisälle tulleita. Pienhiukkasia syntyy myös mm. sisällä tupakoidessa tai takkaa lämmitettäessä. Hengitettävät hiukkaset ovat aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 µm (PM10) sekä pienhiukkaset halkaisijaltaan alle 2,5 µm (PM2,5). 

Radon
Radon on radioaktiivinen kaasu. Radon kulkeutuu rakennuksiin ilmavirtausten mukana, yleensä maaperästä, joko suoraan rakennusosien läpi tai rakennusosien liitosten ja halkeamien kautta.

Asbesti
Asbesti on yleisnimi useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Asbesti tulee huomioida lähinnä remontoidessa eli esimerkiksi vanhoja asbestia sisältäviä rakenteita purettaessa. Asbesti on syöpävaarallinen aine sille altistuttaessa.

Mikrobit
Sisäilmassa on monia mikrobeja, kuten homeita ja muita sieniä, bakteereja ja viruksia. Mikrobit ovat erilaisia pieneliöitä, joita on kaikkialla ympäristössämme. Kaikki mikrobit eivät tietenkään ole haitallisia. Kosteusvaurioiset rakenteet mahdollistavat mikrobikasvun ja voivat olla merkittävä sisäilman mikrobien päästölähde.

Mineraalivillakuidut
Esimerkiksi ilmanvaihtolaitteistojen rikkoontuneet äänenvaimentimet, vanhentuneet tai rikkoutuneet akustiikkalevyt sekä avonaiset lämmöneristeenä käytettävät mineraalivillakuitueristeet voivat vapauttaa epäpuhtauksia.

VOC (kaasumaiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet / volatile organic compound)
Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu mm. rakennusmateriaaleista tai sisustustuotteista. Myös pesuaineet, erilaiset laitteet tai kosmetiikka voivat olla näiden kaasumaisten yhdisteiden lähteitä. Teollisuuden päästöt tai moottoriajoneuvot vapauttavat ulkoilmaan näitä kaasumaisia yhdisteitä.

Formaldehydi
Formaldehydi on väritön mutta pistävän hajuinen kaasu. Suurimpia formaldehydin lähteitä rakennuksessa ovat huonekalulevyjen (MDF, HDF) ja lastulevyn liima-aineet sekä mineraalivillojen sidosaineena käytettävä fenoliformaldehydihartsi. Formaldehydiä vapautuu ilmaan myös esimerkiksi sisustustekstiileistä, ruuanlaitosta tai kynttilänpoltosta.

PAH-yhdsteet (polysykliset aromaattiset hiilivedyt)
Polttoaineiden epätaloudellisessa palamisessa syntyy polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, joita kutsutaan PAH-yhdisteiksi.  PAH-yhdisteiden lähteitä ovat esimerkiksi puun poltto sekä kreosootti (kivihiilipiki) jota käytetään puunsuoja-aineena.

Kasvi- ja eläinperäiset allergeenit
Ulkoa sisälle leviävä siitepöly, tietyt huonekasvit sekä lemmikkieläimet ovat merkityksellisiä mahdollisina allergiaa aiheuttavina. Viherkasvien pintamullan mikrobeilla taas ovat usein hyvää tekeviä vaikutuksia.

Pöly ja lika
Työpaikoille ja kodin huoneisiin kertyvä kaikenlainen pöly ja lika heikentää sisäilman laatua. Huonepölyssä on mukana paperikuituja, tekstiilikuituja ja hilsehiukkasia sisältäen mm. sisustusmateriaaleista peräisin olevia hiukkasia, eritteiden valkuaisaineita ja ruokapölyä. Pelkkä pöly voi ärsyttää hengitysteitä kun taas pölypunkit, mikroskooppisen pienet eläimet, voivat aiheuttaa allergiaoireita. Säännöllinen siivous on helppo tapa parantaa sisäilman laatua.

Mikä on sisäilmaongelma?

Sisäilmaongelma tarkoittaa yleensä sisäilmasta johtuvia, ihmisen terveyteen vaikuttavia haittoja. Myös viihtyvyyteen vaikuttavat epäkohdat kuten melu, luetaan usein sisäilmaongelmiin.

Miksi sisäilmatutkimus tehdään?

Sisäilmatutkimus selvittää ovatko tilat terveellisiä ihmisille, onko rakenteissa ongelmia sekä siinä arvioidaan sisäilman laatua yleisesti. Tavoite on selvittää ensin ongelman aiheuttaja, sitten sijainti ja lopuksi laajuus. Sisäilmatutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi koulu, asunto, päiväkoti, toimisto tai tuotantolaitos.

Miten sisäilmatutkimus tehdään?

Sisäilmatutkimuksiin voi kuulua esimerkiksi näytteenotto ilmasta tai rakenteista ja näiden tulosten laboratorioanalyysi sekä mahdollisesti erillinen olosuhdekysely tilojen käyttäjille. 

Menetelminä mm. VOC-ilmanäyte joka kerätään aktiivisesti pumpun avulla Tenax TA – adsorbenttiin, pyyhintänäytteenä otettavat pölynäytteet ja mikrobiologisten epäpuhtauksien tutkiminen Andersen-impaktorin avulla. Laboratorion analyysituloksia arvioidaan suhteessa ohje- ja raja-arvoihin sekä toimenpiderajoihin. Tutkimukset tulee tehdä ja tuloksia tulkita Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja sen soveltamisohjeiden mukaisesti.

Mitä sisäilmatutkimus maksaa?

Sisäilmatutkimuksen hinta vaihtelee kohteen, tilan ja laajuuden mukaan. Tutkimusten tavoitteena on selvittää sisäilman laatu, mutta hintaan vaikuttavat esimerkiksi näytteiden määrä ja tutkimuksen kesto. Esimerkiksi kaksi ilmanäytettä sisältävä VOC-tutkimus laboratorioanalyyseineen ja raportteineen maksaa noin 1000 euroa (alv 0%).

Miten toimin jos epäilen sisäilmaongelmaa?

Ota ensimmäiseksi yhteys oikeaa tahoon ja kysy lisää.
• Omistus- tai vuokra-asunto: taloyhtiön hallitus, isännöitsijä, omistaja
• Omakotitalo: terveystarkastaja
• Koulu, päiväkoti, muu oppilaitos: rehtori tai johtaja
• Työpaikka: esihenkilö

Mitä jokaisen olisi hyvä tietää kodin tai työpaikan sisäilmasta?

Laadukas sisäilma vaikuttaa kokonaisterveyteen enemmän kuin monet vielä ymmärtävät.

Urheilukellolla seuraat omaa hyvinvointiasi ja kehitystäsi, samalla tavoin jatkuvasti mittaamalla olisi hyödyllistä seurata myös kodin ja työpaikan sisäilmaa ja sen muutoksia. Mittaamatta ei voi nimittäin tietää miten terveellistä ja turvallista sisäilma oikeastaan on. Jo pelkästään hiilidioksiditason seuraaminen esimerkiksi ryhmätyötilassa, voi olla hyödyllistä virkeyden ja sitä kautta tuottavuuden takia.

Jos koet jonkinlaisia oireita, kuten päänsärkyä työpäivän aikana, on hyvä ymmärtää että oire tai oireiden kokonaisuus sinällään ei ole merkki sairaudesta. Vakavaa tai laajaa sisäilmaongelmaa ei siis välttämättä ole, vaan esimerkiksi neuvotteluhuoneen ilmanvaihdon lisääminen saattaa ratkaista ongelman. Vaikkapa sisäilman pöly saattaa yskittää ja sisäilmastossa voi olla monia kemiallisia, biologisia ja fysikaalisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa ohimeneviä oireita ja heikentävät viihtyvyyttä. Jokainen oire ei siis ole merkki sisäilmaongelmasta.

Suosittelemme seuraamaan sisätilojen olosuhteita jatkuvasti, ympäri vuorokauden jotta voidaan varmistua ihanteellisesta ilman laadusta.

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kysy mitä tahansa sisäilmasta, me vastaamme.
Lähetä kysymyksesi tästä.

Saat vastauksen sekä henkilökohtaisesti että näillä sivuilla nimettömänä julkaistuna.