24/02/2022 | Case: Formaldehydi-tutkimus Sisäilma-asiantuntijan palsta

Case: Formaldehydi-tutkimus

Vesivahinkoisessa rivitaloasunnossa tehtiin olosuhdeseuranta ja formaldehydimittaus.

70-luvulla rakennetussa rivitalo-kohteessa on ollut vesivahinko, jolloin useampi rakenne on kosteusvaurioitunut. Rakenteita on korjattu, mutta asukas epäilee, ettei korjauslaajuus ole ollut riittävä. Muun muassa vaurioituneet lastulevyt on vaihdettu uusiin, siltä osin, kun on katsottu sen olleen riittävä. Asukas on kärsinyt erilaisista oireista ja epäilee formaldehydiä oireiden aiheuttajaksi.
Myös terveystarkastaja on vaatinut taloyhtiötä suorittamaan lisätutkimuksia. Näytteenottohetkellä kohteessa ei asuttu eikä siellä ollut huonekaluja. Jatkuva olosuhdemittaus oli ollut käytössä viikon ennen näytteenottoa. Kohteessa on painovoimainen ilmanvaihto.

Formaldehydi on ärsytysoireita aiheuttava kaasu

Formaldehydi on väritön ja pistävän hajuinen kaasu. Suurimpia formaldehydin lähteitä rakennuksessa ovat huonekalulevyjen (MDF, HDF) ja lastulevyn liima-aineet sekä mineraalivillojen sidosaineena käytettävä fenoliformaldehydihartsi. Sisäilmassa esiintyvissä pitoisuustasoissa formaldehydi aiheuttaa lähinnä ärsytysoireita silmiin ja hengitysteihin.

Sisäilman kannalta formaldehydin ominaisuuksista tärkeimmät ovat:

✓ Formaldehydi haihtuu hyvin helposti (se kuuluu ns. VVOC- yhdisteisiin), eli se esiintyy sisäilmassa pääasiassa kaasuna

✓ Formaldehydi on hyvin vesiliukoinen eli se poistuu sisäilmasta, ei vain poistoilman mukana, vaan myös liuetessaan sisäilman kosteuteen, joka on pinnoilla ja hiukkasissa Formaldehydi voi olla edelleen merkittävä sisäilmaa pilaava tekijä varsinkin rakenteiden kostuessa, jolloin formaldehydin vapautuminen ja haihtuminen ilmaan tehostuu.

Sisäilman formaldehydipitoisuuteen vaikuttaa sisäilman suhteellinen lastulevyn määrä rakenteissa (varsinkin ennen vuotta 1990 rakennetuissa taloissa), rakennuksen ikä ja ilmanvaihdon riittävyys sekä korkea lämpötila, että ilman suuri suhteellinen kosteus lisäävät formaldehydin emissiota rakennusmateriaaleista. Ilman suhteellinen kosteus on tutkimuksissa todettu selvästi tärkeämmäksi pitoisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi, ja on syynä siihen, että kesäaikaan mitataan suurempia formaldehydipitoisuuksia kuin talvella.

Nykyisin ei ole yhtä yksittäistä selkeää formaldehydin lähdettä sisäilmassa, mutta rakennuksissa on edelleen lukuisia päästölähteitä, joten sisäilman formaldehydipitoisuudet ovat selvästi suurempia kuin ulkoilman.
Sisäilman formaldehydipitoisuus arvioidaan tulevan 40 … 43 % rakennusmateriaaleista, 45 % huonekaluista ja loput terpeenien ja otsonin reaktioista sekä ulkoilmasta.

Rivitalokohteessa formaldehydin pitoisuudet eivät ylittyneet asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja

STM:n asumisterveysasetuksessa (545/2015) sisäilman formaldehydipitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää 50 μg/m3 ja lyhyen ajan keskiarvopitoisuus 30 minuutin mittauksen aikana ei saa ylittää 100 μg/m3.

Kohteen sisäilmatutkimus: Formaldehydinäytteiden otto, Aldehydinäytteiden otto Sep-Pak keräimellä. Menetelmällä määritetään aromaattisia ja alifaattisia aldehydejä, sekä asetonia. Määritettäviä aldehydejä ovat mm. formaldehydi. Määritettävät yhdisteet adsorboidaan Sep-Pak keräimeen pumpun avulla (keräysnopeus n. 1 litra/min ja kerätty ilmamäärä n. 100 litraa). Menetelmä on FINAS:n akkreditoima ja Ruokaviraston hyväksymä asumisterveystutkimuksiin.

Näytteenotto: RT-kohteessa otettiin neljä (4) sisäilmanäyttettä tiloista:
ALD-213 (OH), ALD-214 (MH), ALD-215 (KH) sekä ALD-216 (K).

Näytekohtainen formaldehydin tulos sekä epävarmuustarkastelun vaihteluväli. Laboratorion analyysin mittausepävarmuus on +/- 18 %:

✓ ALD 213: tulos 52 μg/m3
, mittausepävarmuus 43 … 61 μg/m3

✓ ALD 214: tulos 50 μg/m3
, mittausepävarmuus 41 … 59 μg/m3

✓ ALD 215: tulos 56 μg/m3
, mittausepävarmuus 46 … 66 μg/m3

✓ ALD 216: tulos 48 μg/m3
, mittausepävarmuus 39 … 57 μg/m3

Laboratorion analyysin perusteella sisäilman formaldehydinäytteissä pitoisuudet eivät ylittäneet STM:n Asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja mittausepävarmuus huomioon otettuna. Eli analyysitulos on määräystenmukainen.