Oura-sormus seuraa unen laatua, urheilukello ranteessa kertoo päivän aktiivisuuden tason. Firstbeat-mittauksella saat tietoa kokonaiskuormituksesta ja kehonkoostumusanalyysi ilmoittaa esimerkiksi rasvaprosentin muutoksen verrattuna edelliseen mittaukseen. Milloin ilmanlaadusta ympärilläsi tulee samalla tavalla mittaroitua?
Kehoteknologia on arkipäivää
Omaa itseämme mittaroimme jo varsin aktiivisesti. Oman kehon toiminnan seuraamisesta on tullut arkista, jatkuvaa ja jokapäiväistä. Se hoituu muun tekemisen ohessa, yleensä melko vaivatta ja rutiinilla. Olemme ehkä ymmärtäneet että tietoisuus tietyistä perusasioista ja esimerkiksi sykkeen muutosten seuraaminen pitkällä aikavälillä, voi antaa meille arvokasta tietoa itsestämme. Näiden tietojen avulla voimme myös ennakoida tulevaa. Esimerkiksi kuntotason ”ennustaminen” nykyisen tekemisen perusteella, onnistuu helposti. Myös palautumisen seuranta data avulla koetaan osaksi kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista.
Toiset biohakkeroivat kaikkea mahdollista, toisille riittää kevyempi, esimerkiksi viikon yhteenvedon katselmointi. Joku lienee jo pohtinut laitteista luopumistakin, huomattuaan että perusasiat ovat itsellä pitkällä aikavälillä aika hyvällä mallilla. Terveyden ja hyvinvoinnin henkilökohtainen mittarointi on vuonna 2022 lähes kaikilla tasoilla varsin helppoa.
Sisäilma osana hyvinvointimittauksia
Olen pohtinut, milloin ilmanlaadun mittaamisesta tulee yhtä trendikästä. Tutkimuksen mukaan huono ilmanlaatu aiheuttaa Euroopassa yli 120 ylimääräistä kuolemaa 100 000 ihmistä kohden vuodessa. Suomessa ulkoilma on vielä varsin puhdasta ja kesät oleillaankin rannoilla ja metsissä. Mutta entä talvi; pitkät toimistopäivät ja sisäharrastukset, miten on sisätilojen ilmanlaadun laita?
Joogassa huollamme itseämme ja keskitymme siihen miten hengitämme. Pitäisikö meidän tietää enemmän myös siitä mitä hengitämme? Näyttö ilmanlaadun vaikutuksesta terveyteen on melkoisen kiistaton, silti asia on jäänyt yksilötasolla toistaiseksi vähälle huomiolle.
Kun arvostat hyvinvointiasi ja toivot tervettä elämää, olisiko hyvä jatkossa mitata itsesi lisäksi myös sitä mitä on ympärilläsi? Samalla tavalla kun urheilukellon dataa, voisit kurkistaa ohimennen ympäröivän tilan olosuhteita.
Ehkä olemme tähän saakka tehneet vain oletuksen; kaikkialla Suomessa (kodeissa, työpaikoilla, kuntosaleilla, urheiluhalleissa…) ilma jota hengitämme on terveellistä – tuleehan hanastakin aina puhdasta, juomakelpoista vettä. Ja voi hyvin olla, että suurin osa tiloista onkin varsin “hyväilmaisia”. Ilmanlaatua ei voi kuitenkaan mittaamatta tietää. Ja jokaisella tilan käyttäjällä olisi oikeus tietää.
Ilmanlaadun mittaaminen on nykyisin varsin helppoa. Mittari seuraa tilannetta langattomasti ympäri vuorokauden ja urheilukellon sovelluksen tapaan, saat ilmanlaatudatan valmiiksi analysoituna näytöllesi. Jos haluat “biohakkeroida” tarkasti erikseen jokaista, lähes kymmentä ilman osatekijää, kerran tunnissa, se onnistuu. Tai sitten vilkaiset vain viikottain yhteenvetonäkymää, jonka värikoodeista näet heti millaista tilan ilmanlaatu on.
Jos olosuhteita ympärillämme aletaan arvostaa ja arvottaa yhtenä terveyden osatekijänä, ehkä jo muutaman vuoden kuluttua on jokaisella työpaikalla ja jokaisessa kodissa on palovaroittimen tapaan ilmanlaatumittain?
Mitä ajatuksia teksti herätti?
Kommentoi.
Teksti: Katri Färm
Kirjoittaja on urheileva tavis, joka älykellottaa arkensa ja selkiyttää insinöörien aivoituksia kaltaisilleen.
