Sisäympäristöt ovat usein monimutkaisia kokonaisuuksia ja sisältävät useita toisiinsa liittyviä, sisäympäristön laatuun ja käyttäjien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Sisäilmaongelmat ovat moninaisia. Niiden mahdollisia lähteitä on useita, niiden jäljittäminen rakennuksessa voi olla hankalaa. Rakennusten voimakas alipaineisuus ja ilmanvaihdon riittämättömyys voivat pahentaa haittakokemuksia.
On huomattava, että myös sisätiloissa mm. materiaaleihin liittyvät tai muut hajut, melu, valaistus tai ilmanvaihdosta johtuva veto, kuumuus, kylmyys tai kuiva ilma voivat heikentää viihtyvyyttä tai pahentaa huonoja kokemuksia sisäilman laadusta.
Tunkkaisuuden tunnetta?
Korkea ilman lämpötila vaikuttaa mukavuuteen ja tunkkainen sisäilma tuntuu epämiellyttävältä. Alhainen lämpötila tai korkea tuloilman nopeus voi aiheuttaa mm. vedon tunnetta ja alhainen suhteellinen kosteus lisää myös ilman pölyävyyttä ja staattista sähköisyyttä. Tästä voi aiheutua m. ylähengitystieoireita tai muita yleisiä oireita.
Samoin korkea hiilidioksidipitoisuus voi aiheuttaa myös tunkkaisuuden tunnetta. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus riippuu henkilöiden lukumäärästä ja heidän toimintansa aktiivisuudesta. Jos ilmanvaihto on huono, hiilidioksidipitoisuudet nousevat. Hiilidioksidipitoisuutta voidaan pitää yhtenä ilmanvaihdon toimivuuden mittarina. Ikkunatuuletusta voidaan käyttää sisäilman raikastamiseksi. Hiilidioksidipitoisuuden tasapainotilanne syntyy, kun tilaan tulevat ja sieltä poistuvat epäpuhtausvirrat ovat yhtä suuret.
Liian kostea huoneilma? Liian kuiva huoneilma?
Liian kuiva ilma aiheuttaa iho sekä hengitysteiden ja silmien limakalvojen kuivumista. Hengitystietulehdukset ovat yleisempiä kuivassa kuin kosteassa ilmassa, sillä bakteerit menestyvät paremmin kuivassa ilmassa, ja kuivuneet limakalvot sekä värekarvojen heikentynyt toiminta altistavat tartunnoille. Huoneilmankosteus johtuu pitkälti ulkoilmankosteudesta. Esimerkiksi ikkunan sisäpinnan huurtuminen (talvella) viittaa yleensä sisäilman liialliseen kosteuteen tai puutteelliseen ilmanvaihtoon. Tehostamalla ilmanvaihtoa ja säätämällä huoneilman lämpötilaa voidaan huurtumista vähentää.
Viemärin haju antaa viitettä esimerkiksi kuivuviin hajulukkoihin tai viemäriverkon vuotoihin. Viemärin haju voi olla merkki voimakkaasti alipaineisista tiloista tai ajoittaisesta korvausilman ottamisesta viemäristä.
Homeen haju on kokemusperäisesti liitettävissä haittakokemuksiin. Esimerkiksi vaatteisiin tarttuvaa ominaishajua voi antaa suoraan viitteen mikrobiongelmasta.
Sisäilma ja sisäilmasto-olosuhteiden mittaaminen
Sisäilmasto-olosuhteita jatkuvalla mittaavilla menetelmillä voidaan havaita tiettyjä rakenteiden toimivuuden tai ihmisten hyvinvoinnin kannalta epäedullisia olosuhteita välittömästi niiden ilmaantuessa.
Loopshore Oy:n kehittämällä Loop One -mittalaitteella voidaan havainnoida yhdeksää (9) eri suuretta; lämpötilaa, suhteellista ilman kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (TVOC), hiukkaspitoisuutta, melun äänitasoa, valoisuutta, ilmanpaineetta ja laitteen liikettä sekä CF:n -mittalaitteella voidaan havainnoida painesuhteet sisä- ja ulkoilman välillä tai tilojen välillä. Jatkuvatoimisilla mittalaitteilla on mahdollista havaita epäpuhtauksien hetkellisiä pitoisuusvaihteluja ja tehdä pidemmän aikavälin seurantaa.
Sisäilmasto vaikuttaa tilankäyttäjien viihtyvyyteen ja se voi joissakin tapauksissa aiheuttaa terveyshaittaa. Sisäilmastolla tarkoitetaan rakennusten sisäilman ja sisätilojen fysikaalisten ominaisuuksien muodostamaa kokonaisuutta.
Sisäilma on rakennuksen sisäpintojen rajaamaa ilmaa. Fysikaalisiin ominaisuuksiin kuuluvat lämpö- ja kosteusolosuhteet, ilman liikkeet, valoisuus ja ääniolosuhteet. Sisäilmassa voi esiintyä epäpuhtauksina kaasuja, kemikaaleja, nestemäisiä aerosoleja sekä kuituja ja muita hiukkasia.
Sisätilojen ilmankosteutta mitataan suhteellisena kosteutena, joka riippuu ilman lämpötilasta. Ilman liikkeet ja vetoisuus koetaan tärkeäksi viihtyvyystekijäksi. Sekä valo- että ääniolosuhteiden on todettu vaikuttavan merkittävästi ihmisten hyvinvointiin.
Sisäilmassa voi esiintyä monia epäorgaanisia kaasuja. Hiilidioksidi on tyypillinen sisäilman laatua heikentävä, kohtalaisen vaaraton kaasu, jota tuotetaan hengityksen mukana.
Sisäilman hiukkaset eroavat toisistaan sekä koon että koostumuksen suhteen. Hengitettävät hiukkaset ovat halkaisijaltaan alle 10 µm (PM10), pienhiukkaset alle 2,5 µm (PM2,5).
Hiukkaspitoisuustasoihin ja -lähteisiin vaikuttaa rakennuksen käyttö sekä ulkoilma. Asunnoissa ja toimistoissa PM10- ja PM2,5- hiukkasten päälähde on ulkoilma ja vastaavasti kouluissa PM10- ja PM2,5-hiukkasten päälähde on sisälähteet.
Sisätilojen kemialliset altisteet voivat esiintyä kaasumaisina, nestemäisinä aerosoleina tai hiukkasina, jotka voivat olla sisäilman lisäksi varastoituneina pinnoilla, sisustusmateriaaleissa ja huonepölyssä. Sisäilmasta on löydetty satoja erilaisia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, mutta tavallisesti yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet ovat ei-teollisten rakennusten sisäilmassa kohtalaisen matalia. Kemiallisia yhdisteitä voidaan määrittään sisäilmasta keräävällä VOC-menetelmällä.
Sisäilmassa on monia mikrobeja, kuten homeita ja muita sieniä, bakteereja ja viruksia. Kosteusvaurioiset rakenteet mahdollistavat mikrobikasvua ja voivat olla merkittävä sisäilman mikrobien päästölähde.
Sisäilmassa voi esiintyä poikkeavia määriä mineraalivillakuituja, jotka voivat aiheuttaa ohimeneviä ärsytysoireita. Rakennusten eristemateriaalit ovat tyypillinen mineraalikuitujen päästölähde. Niin ikään voi esiintyä tavanomaisen huonepölyn lisäksi esimerkiksi karkeaa ulkoilmapölyä, joka antaa viitettä suunnittelemattomista ilman vuotovirtauksista.
Vinkkejä oikeaan ilmanvaihtoon
Kosteuskuormia syntyy kaikissa rakennuksissa/tiloissa. Kosteuskuormat voivat olla ihmisperäisiä, ulkoilman kosteusvaihtelusta, ihmisen toiminnasta/tilan käyttötarkoituksesta tai tilan olosuhdevaatimuksista johtuvia.
Normaalissa asumisessa kosteuskuormaa syntyy ihmisen lisäksi asumisen toiminnoista. Tällaisia ovat esimerkiksi peseytyminen, ruuanlaitto, pyykinpesu ja huonekasvien haihduttama kosteus.
Kosteuskuorman ominaisuudet, kuten kuorman suuruus ja ajallinen kesto voivat olla erilaisia. Tärkeimpiä ominaisuuksia kosteuskuormalla ovat kesto ja suuruus. Usein kuormat voidaan jakaa jatkuviin ja hetkellisiin kuormiin. Hetkellisistä kosteuskuormista ovat suihku tai sauna ja jatkuvaluonteiset pyykin kuivatus, ihmisperäinen kosteus ja rakenteiden kuivuminen.
Lämpötila ja sisäilmankosteus vaikuttavan ihmisten ilmanlaadun kokemiseen jo lyhytaikaisessa altistumisessa. Sisäilman ollessa puhdasta, kuivaa, ja viileää, käyttäjät kokevat ilman miellyttäväksi. Sen sijaan korkeammilla kosteuspitoisuuksilla ja lämpötilan arvoilla myös puhdas ilma alkaa tuntua käyttäjien mielestä epämukavalta.
Huoneissa, joissa on korkea kosteus, erityisesti kylpyhuoneessa ja keittiössä, tulee kostea ilma kuljettaa ulos mahdollisimman nopeasti käytön jälkeen. Kostean ilman pääsy muihin huoneisiin on estettävä. Tuuleta tila esimerkiksi ikkunan ollessa kokonaan auki (tai useamman ikkunan) ja ovi kiinni tai riittävällä ilmanvaihdolla. Poista myös kylpyhuoneesta ”jäännöskosteus” seinälaatoilta pyyhkimellä kylvyn tai suihkun jälkeen.
Tarkista säännöllisesti poistoilmakanavat varmistaaksesi, että ne toimivat kunnolla. Voit testata tämän helposti pitämällä wc-paperinpalaa tuuletusritilää vasten. Jos paperi ei imeydy eikä tartu säleikköön, ilmanvaihto on todennäköisesti riittämätön ja ilmanvaihdon toimivuus tulee tarkistaa. Ja vastaavasti missään tapauksessa säleikön poistoaukkoa ei saa sulkea. Ilmanvaihtokanavien puhdistus säännöllisesti on tärkeää.
Keittiön kosteuskuormituksen vähentämiseksi voidaan käyttää liesituulettimia, joissa poistoilma voidaan johtaa ulos. Monet liesituulettimet on kuitenkin suunniteltu ilmankiertojärjestelmiksi, jotka vain vähentävät hajuja, mutta eivät poista toiminnan aikana vapautuvaa kosteutta. Keittiöissä, joissa ei ole ilmanvaihtojärjestelmää, on käytön aikana ja sen jälkeen huolehdittava riittävästä ikkunatuuletuksesta.
Yleisesti ilmanvaihdon kunto, toimivuus, riittävyys ja puhtaus vaikuttavat keskeisesti sisäilman laatuun ja olosuhteisiin. Ilmanvaihto ja ilmanvaihdon ohjaus vaikuttavat myös rakennuksen painesuhteisiin ja siten vuotoilman kulkeutumisriskiin, -määrään ja kosteuden tiivistymisriskeihin. Rakennuksen painesuhteisiin vaikuttavat lisäksi rakennuksen ilmatiiviys, korkeus ja sääolosuhteet.
